Onko revolverista ajanut aika ohitse ja onko varsinkaan työaseena niille enää mitään järkevää käyttöä? Harrastusaseinahan revolverit ovat mitä parhaimpia välineitä niihin liittyvän historian ja käyttöfiiliksen vuoksi, mutta entä työkäytössä? Onko joitain sellaisia työtehtäviä ja -tilanteita, joissa revolverit suorituvat pistooleita paremmin vai voidaanko revolverit jo päästää kokonaan eläkkeelle? Tässä kirjoituksessa syvennymme näkökulmiin revolverista työaseena ja vertaamme niitä kattavasti pistooleihin nimenomaan työaseen ominaisuuksien näkökulmasta. Ja lopuksi ehkä tiedämme vähän paremmin, että onko revolveri työaseena menneen talven lumia.

Käsitteenähän ”työase” on erittäin laaja, joka pitää sisällään kaiken sotilasaseista vaatteiden alla kannettaviin käsiaseisiin. Pitääksemme tämän kirjoituksen järkevissä mitoissa keskitymme nyt nimenomaan vaatteiden alla viranomais- ja turvallisuustehtävillä kannettaviin käsiaseisiin.

Historiaa

Ensimmäiset revolverit kehitettiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Revolverit mahdollistivat ensimmäisinä käsiaseina usean peräkkäisen laukauksen ampumisen lataamatta välissä. Työaseina revolvereita onkin kannettu ympäri maailmaa jo 1800-luvulta alkaen. Suomessa revolvereita on nähty sotilasaseina jo Talvi- ja Jatkosodassa, muun muassa sotasaaliina saatuja Nagant-revolvereita. Poliisille revolvereita alkoi enemmissä määrin tulla virka-aseiksi 1970-luvulla. Nämä aseet olivat pääasiassa Smith&Wesson-merkkisiä.

Työaseet tänä päivänä

Vielä viime vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla työaseina käytettiin rinta rinnan sekä revolvereja että erilaisia pistooleita. Nykyään lähes kaikki varteenotettavat tahot käyttävät työkäsiaseina erilaisia itselataavaa kertatulta ampuvia pistooleita. Näistä ehdottomasti yleisimpänä Glock-pistoolit. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 60% maailman poliisivoimista käyttää palvelusaseenaan nimenomaan Glockeja. Muita erittäin suosittuja työaseita ovat muun muassa Sig Sauer:t, Heckler&Koch:t ja Smith&Wesson:t. Suomen Poliisin virallinen palvelusase on tällä hetkellä Walther P99Q, vaikka myös muun muassa Glockeja on käytössä.

Revolveri vs Pistooli

Miksi pistoolit ovat korvanneet revolverit työasekäytössä lähes kokonaan. Mitkä ovat niitä keskeisiä eroja, jotka mahdollisesti tekevät pistoolista paremman palvelus-/työaseen? Ja onko joitain sellaisia eroja, jotka kallistavat vaakaa revolverien suuntaan? Alle olemme keränneet keskeisiä eroja nimenomaan työkäytön näkökulmasta.

Toimintavarmuus

Lähtökohtaisesti revolverit ovat pistooleita toimintavarmempia aseita. Revolvereissa on vähemmän liikkuvia osia eli maalaisjärjellä ajateltuna vähemmän asioita, jotka voivat mennä vikaan. Itselataavassa pistoolissa on useita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa aseeseen toimintahäiriön kuten muun muassa syöttöhäiriöt (vinosyötöt, tuplasyötöt jne), ulosheittohäiriöt ja laukeamattomat patruunat. Erityisesti pistoolien lippaat ovat usein alttiita häiriöille. Vastaavia ongelmia ei laukeamattomia patruunoita lukuunottamatta revolvereissa pääsääntöisesti ole. Revolvereissa ei ole pistoolia vastaavaa syöttö- ja ulosheittomekanismia tai lipasta, jotka voisivat aiheuttaa toimintahäiriöitä. Revolverit ovat mekaanisesti pistooleita yksinkertaisempia ja täten luotettavampia aseita. Lisäksi ykköstyypin häiriönpoisto (laukeamaton patruuna) on revolverissa huomattavasti yksinkertaisempi ja nopeampi proseduuri, jos patruuna ei laukea niin vedä uudestaan liipaisimesta.

Nyrkkisääntönä voidaan siis todeta, että revolverit ovat toimintavarmempia aseita. Mutta tätä arvioidessa on todettava, että vaikka merkittävät häiriöt revolvereissa ovat pistooleja harvinaisempia niin sellaisen sattuessa (mekaaninen jumittuminen, ulosheittohäiriö lataamisen yhteydessä yms.) sen poistaminen on pistoolia merkittävästi vaikeampaa ja hitaampaa. Lisäksi on otettava huomioon, että nykyaikaiset palveluspistoolit (Glock yms.) ovat erittäin toimintavarmoja eikä käyttäjä käytännössä häviä juuri mitään toimintavarmuudessa valitessaan työaseekseen modernin palveluspistoolin revolverin sijaan.

Kaliberi

Yleisin työrevolvereissa käytetty kaliberi on varmastikin .357 magnum sekä samoissa aseissa käytettävä .38 special. Pistooleissa sen sijaan kiistatta suosituin kaliberi on 9x19mm. Sen sijaan, että  aloitamme tässä internet-foorumeilta turhankin tutun ”meidän isi on kovempi kuin teidän isi” -väittelyn erilaisina taulukoineen ja lukemineen niin toteamme vain, että sekä revolverit että pistoolit ovat käsiasekaliberin aseita eikä sillä käytännössä ole juuri mitään merkitystä mitä ylempänä mainituista kalibereista käytät. Käytettävällä luodilla ja latauksella sen sijaan on merkitystä huomattavasti enemmän. Työkäytössä käytettävän patruunan on oltava sellainen, että sen terminaaliballistiset vaikutukset ovat mahdollisimman hyvät sekä muut ominaisuudet (kuten läpäisy) ovat työtehtävän tarpeen mukaiset. Riippumatta siitä onko käytettävä ase 9mm, .357 vai .38. Erittäin hyväksi todettuja patruunoita ovat muun muassa Hornadyn Critical Defense ja Critical Duty patruunat.

Kapasiteetti

Työrevolvereiden patruunakapasiteetti on 5-8 patruunaa, riippuen mallista ja aseen koosta. Työpistoolien kapasiteetti sen sijaan vaihtelee 7-19 välillä riippuen asemallista ja käytettävästä lippaasta. Yleisin vaatteiden alla kannettavista aseista on varmastikin 15 patruunan kapasiteetti. Pistoolien kapasiteetti on siis merkittävästi revolveria parempi. Ja tämä onkin se yleisin pistoolien puolestapuhujien argumentti. Toki tilastollisesti voitaisiin olettaa, että 5-8 patruunaakin pitäisi riittää, mutta lähtökohtaisesti on toki parempi jos kapasiteettia on enemmän kuin vähemmän. Tässä kategoriassa pisteet siis pistooleille.

Ampumaominaisuudet

Laukaisuominaisuuksia verrattaessa pitäisi ensin määrittää tarkemmin, että mihin pistooleihin revolvereita verrataan. Jos vertailukohtana on revolveria vastaavalla Single Action/Double Action -periaatteella toimiva pistooli niin käytännössä erot ovat minimaaliset. Isoimpana erona on se, että SA/DA-pistoolilla kaikki ensimmäisen laukauksen jälkeen ammuttavat laukaukset ovat kevyita Single Action laukauksia kun taas revolverilla jokainen laukaisu joudutaan ampumaan pitkällä ja raskaalla Double Action laukaisulla.

Jos verrattaan yleisimpiin käytössä oleviin palveluspistooleihin (Glock jne.) niin revolverien kaksitoiminen laukaisu on vaikeampi ammuttava kuin pistoolien laukaisu. Tässä vaiheessa on tärkeä huomauttaa, että työkäytössä revolverilla kuuluu ampua ja sen käyttöä harjoitella nimenomaan kaksitoimi-laukaisulla. Aseen virittäminen käsin ennen laukausta kevyemmän laukaisuvastuksen saamiseksi on työkäytössä edesvastuutonta ja epärealistista. Revolverien yksitoimilaukaisut kuuluvat tarkkuusammuntaan ampumaradalla ja hauskanpitoon pitkän matkan ammunnassa.

Tähtäimissä ei käytännössä ole asetyyppikohtaisia eroja vaan erot löytyvät pikemminkin eri asemallien välillä. Revolvereissa käytetään kyllä pistooleista poiketen usein runkoon suoraan tehtyä tähtäinuraa, joka on asetta vaatteiden alla kannettaessa pieni etu. Erot ovat kuitenkin niin minimaalisia ja pitkälti makuasioita, että tämän kategorian pisteet menevät tasan.

Hallintalaitteita vertailtaessa eniten vaikuttaa käyttäjän käsien koko. Käytännössä sekä pistooleita että revolvereita on ihan yhtä helppo ja kätevä manipuloida hallintalaitteiden osalta. Suuri ero syntyy kuitenkin yhden käden manipuloinnissa, jossa kokemuksemme mukaan pistooli pärjää paremmin. Esimerkiksi yhden käden lataaminen on pistoolilla helpompaa etenkin keskivertokäyttäjälle.

Ampumanopeudessa pisteet menevät pistoolille. Erinomainen ampuja pystyy ampumaan molemmilla asetyypeillä todella nopeasti. Jerry Miculek ampui jo vuonna 1999 revolverilla kahdeksan laukausta alle sekuntiin. Mutta keskivertokäyttäjälle revolverin pidempi ja raskaampi kaksitoiminen laukaisu on vaikeampi ampua nopeasti kuin pistoolin kevyempi ja lyhyempi laukaisu.

Lataaminen

Erinomainen ampuja lataa revolverin ja pistoolin suunnilleen samassa ajassa. Mutta se vaatii nimenomaan erinomaisen ampujan, koska revolverin lataaminen on pistoolia merkittävästi vaativampi taito. Ja jos revolverissa kapasiteetti on 5 patruunaa (J-Frame Smith&Wesson) ja pistoolissa 15 (Glock 19) niin revolverin käyttäjä joutuu lataamaan aseensa kaksi kertaa ilman, että pistoolia tarvitsee ladata kertaakaan. Pistooleiden lataaminen eri asemallien välillä on myös lähestulkoon identtistä. Revolvereissa sen sijaan on useita asemallikohtaisia eroja esimerkiksi erilaisten latausvälineiden käytön myötä (pikalaturi, speed strip, moon clip)

Tarkkuus

Jos mitataan puhtaasti aseen mekaanista tarkkuutta niin revolverit ovat tarkempia aseita. Tämä johtuu siitä, että piippu on kiinteä eikä muutakaan väljyyttä aseessa ole puoliautomaattipistoolin tapaan. Mutta keskivertokäyttäjä ampuu kyllä tarkemmin modernilla palveluspistoolilla kuin revolverilla (kaksitoimilaukaisulla). Varsinkin mitä nopeampaa ammutaan niin sitä enemmän osumatarkkuus kärsii raskaammasta laukaisuvastuksesta. Tähän kun vielä yhdistetään revolvereiden kaksitoimilaukaisun pituus niin voidaan todeta, että keskivertokäyttäjälle pistooli on tarkempi ase. Tämä kuitenkin vain jos kyseisessä pistoolissa on revolveria parempi (kevyempi ja lyhyempi) laukaisu. On olemassa myös moderneja palveluspistooleja, jossa laukaisu ei ole erityisen hyvä. Osaava käyttäjä pystyy ampumaan revolverin kaksitoimilaukaisulla käytännössä yhtä tarkasti kuin pistoolillakin, mutta myös hänellä osumatarkkuus kärsii nopeasti ammuttaessa enemmän kuin paremman laukaisun omaavalla pistoolilla.

Mekaniikka

Kuten todettua niin revolvereissa on pistoolia vähemmän liikkuvia osia. Tällä on työkäytössä muutakin merkitystä kuin vain parempi toimintavarmuus. Revolverin piipun kiinteä rakenne mahdollistaa aseella ampumisen kontaktissa. Eli aseen voi ammuttaessa painaa kiinni kohteeseen. Jos saman tekee puoliautomaattipistoolilla niin erittäin todennäköisesti tuottaa aseeseen toimintahäiriön ja pahimmassa tapauksessa ase ei laukea ollenkaan. Työkäytössä tämä on merkityksellistä hätävarjelullisissa lähikamppailutilanteissa, joissa ampumaetäisyydet eivät todellakaan ole mitattavissa metreissä. Myös sellaisissa aseenkäyttötilanteissa, joissa on paljon sivullisia ympärillä lähietäisyydeltä (esim. alaviistoon) ampuminen on ehdottomasti turvallisempaa. Lisäksi revolverin kiinteä rakenne mahdollistaa aseen käyttämisen myös lyömävälineenä lähikamppailutilanteissa. Toki myös pistoolia voi käyttää lyömiseen, mutta se voi tuottaa aseeseen toimintahäiriön.

Kantaminen

Aseen kantaminen vaatteiden alla on joka tapauksessa epämukavaa touhua, riippumatta siitä kannetaanko pistoolia vai revolveria. Vyöllä kannettaessa pistoolin ja revolverin kätkettävyydessä ei käytännössä ole eroja. Toki mallikohtaisia eroja on, mutta ne eivät liity varsinaisesti asetyyppien eroihin. Isoin ero tulee siinä, että revolveria voidaan kantaa monipuolisemmin erilaisissa tilanteissa. Suomessa on suurin osa vuodesta niin kylmä, että ulkona tarvitsee kunnon takin. Nyt jos asetta kannetaan vyöllä pahimmassa tapauksessa useamman vaatekerroksen alla (puvun takki, päällystakki…) niin aseen esille saaminen etenkin nopeassa hätävarjelutilanteessa on melko tekemätön paikka. Tässä vaiheessa toki moni rataninja toteaa, että jos takkeja pitää auki niin aseen saa oikealla vetotekniikalla esiin nopeastikin. Se on totta, mutta teeppä sama 15 asteen pakkasella 12 tunnin työvuoron ajan. Tällaisilla olosuhteissa revolverin arvo nousee arvoon arvaamattomaan, koska revolveria voidaan pistoolia paremmin kantaa esimerkiksi päällystakin taskussa sitä varten suunnitellussa kotelossa. Toki myös pieniä pistooleita voi kantaa taskukotelossa, mutta revolverin kiinteä rakenne mahdollistaa aseella ampumisen myös taskun sisältä takin läpi lähikamppailutilanteissa. Tämä on erityisen hieno asia kylmillä keleillä kun tilanteen eskaloituessa käyttäjällä voi olla alle sekunnin aseenkäyttövalmius siten, että asekäsi voi olla (ilman käsinettä!) taskussa aseella ilman, että kukaan ympärillä oleva sitä edes tietää. Kyseessähän on vastaus erittäin spesifiin tarpeeseen, mutta tarpeen tullen erittäin tervetullut vaihtoehto.

Hinta

Moderni palveluspistooli maksaa Suomessa 600-1000€ kun taas laadukas työrevolveri 1000-2500€, mallista riippuen. Kapeampi markkina ja työläämpi valmistusprosessi tekevät revolvereista pistooleita merkittävästi kalliimpia. Tämän valossa on erittäin helppo ymmärtää miksi revolverit ovat poistuneet palvelusasekäytöstä. Toki syitä on muitakin, mutta 100+ prosenttia korkeampi hankintahinta on varmasti yksi selittävistä tekijöistä.

Yhteenveto

Jos arvottaisimme yllä käsitellyt vertailukategoriat puhtaasti pisteillä niin lopputuloshan olisi yllättävää kyllä tasapeli! Tämän perusteella voisimme todeta, että pistooli ja revolveri ovat molemmat ihan yhtä hyviä työkäsiaseita. Mutta heti jos noille eri kategorioille aletaan antamaan painotusarvoja niin tarpeesta riippuen jompi kumpi nousee heti selväksi voittajaksi. Yhteenvetona voidaankin todeta, että se kumpi on parempi, pistooli vai revolveri, määräytyy täysin käyttäjän tarpeen mukaan. Tämän vertailun perusteella voidaan varmastikin todeta, että jos käyttäjä hakee yleispätevää työkalua normaaliin työkäyttöön niin pistooli on varmastikin parempi vaihtoehto. Jos sen sijaan käyttäjällä on tarpeen revolverin spesifit ominaisuudet (kiinteä rakenne, monipuoliset kantamisvaihtoehdot yms.) niin revolveri on silloin ehdottoman validi vaihtoehto. Työkalut tarpeen mukaan!

Riippumatta siitä kumpaa asetta päätät (tai päätetään puolestasi) kantaa työtehtävissäsi niin kaikkein tärkeintä on hyvä osaaminen kyseisen asejärjestelmän kanssa. Tarjolla on useita käytännönläheisiä koulutuksia sekä pistoolin että revolverin käyttöön. Lisää voit katsoa täältä: http://www.turvallisuuskoulutukset.fi/koulutukset/ 

Nähdään radalla!

Hemmo Päiveröinen
Turvallisuuskoulutukset.fi

Päiveröinen on toiminut toistakymmentä vuotta moninaisissa turvallisuustehtävissä Suomessa ja ulkomailla sekä työskennellyt 7 vuotta päätoimisena ase- ja turvallisuuskouluttajana.

• Särmä TST & Terävä Tuotepäällikkö, Varusteleka Oy, 2019 ->
• Turvallisuusalan kouluttaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, 2016-2019
• Toiminnanjohtaja, Armoria Training Centre, 2010-2014

Päiveröinen on kouluttanut yli tuhatta ammattilaista ja harrastajaa sekä suorittanut yli 50 kansainvälistä ase- ja turvallisuusalan ammattilaiskoulutusta mukaan lukien:

• California Department of Corrections SWAT School
• S.P.E.A.R.™ Instructor
• Personal Defense Readiness™ Fundamentals Coach
• International Mobile Training Team (IMTT) Instructor
• Ampuma-asekouluttaja (Poliisiammattikorkeakoulu)
• Voimankäyttökouluttaja (Poliisiammattikorkeakoulu)
• IPSC Range officer & IDPA Safety Officer