Järjestimme eilen kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi ilmaisen Naisten turvakurssin verkkokoulutuksena. Koulutukseen osallistui reilu parikymmentä kurssilaista ympäri Suomea. Kyseisen koulutuksen tavoitteena on lisätä osallistujien turvallisuusajattelua, tilannetietoisuutta sekä kykyä ennaltaehkäistä, purkaa ja torjua uhkatilanteita. Painopiste koulutuksessa on uhkatilanteiden tunnistamisessa sekä niiden purkamisessa. Eilisen koulutuksen innoittamana avaamme tässä vielä artikkelin muodossa yhtä koulutuksessa käsitellyistä aiheista eli hyökkäyksen aikajanaa sekä sitä miten sen ymmärtämällä pystymme estämään hyökkäyksen ennen kuin se on alkanutkaan. Tässä artikkelissa ja koulutuksessamme käyttämä malli on kollegamme yhdysvaltalaisen turvallisuuskouluttaja Steve Taranin alunperin lanseeraama.

Oheinen malli kuvastaa hyökkäyksen eri vaiheita sekä sitä miten me pystymme niihin vaiheisiin vaikuttamaan. Hyökkäyksiä ja väkivaltaa tapahtuu aina, haluaisimme sitä tai emme. Mutta ymmärtämällä hyökkäyksen syntytavan ja vaiheet pystymme vaikuttamaan siihen, että nimenomaan me emme joudu kyseisen hyökkäyksen uhriksi. Tarkoitus ei siis olekaan juosta nopeampaa kuin hyökkäävä karhu vaan ainoastaan nopeammin kuin muut tilanteessa olevat ihmiset.

Kohteen etsiminen
Kaikki hyökkäykset alkavat aina kohteen etsimisellä. Vaikka saammekin lukea uutisista sattumanvaraisista hyökkäyksistä ja terrori-iskuista niin silti niissäkin vähintään hyökkäyksen toteutuspaikka, -tapa ja -aika on etsitty ja valittu. Erityisesti harkitut ja kohdennetut hyökkäykset voivat olla hyvinkin tarkkoja juuri oikean uhrin löytymisen suhteen. Olipa sitten kyseessä omaisuusrikos tai henkilön koskemattomuuden liittyvä rikos. Paras tapa ennaltaehkäistä uhkatilanteen syntyminen heti alkuunsa on minimoida itsensä ”löytyminen”. Tämän voi esimerkiksi tehdä minimoimalla itsestään sosiaalisessa mediassa saatavilla olevien arkaluontoisten tietojen määrää, lukitsemalla tavarat ja koneet kuten vaikka ruohonleikkurit varastoon sen sijaan että ne lojuu pitkin pihoja kaikkien nähtävillä sekä tekemällä ylipäätään elämästään mahdollisimman vaikean ”tiedustella”. 

Kohteen valitseminen
Myös sattumanvaraiset hyökkäyksen uhrit valitaan. Puhumattakaan laskelmoitujen hyökkäysten uhreista. Siksi turvallisuusprioriteettimme tulisi olla nimenomaan siinä, että meitä ei valita hyökkäyksen kohteeksi. Lähtökohtaisesti hyökkääjät valitsevat nimenomaan helppoja uhreja, niitä jotka eivät tarkkaile ympäristöään eivätkä osaa olla varuillaan. Siksi ehdottomasti eniten turvallisuuteemme vaikuttava yksittäinen tekijä on oman ympäristömme havainnointi. Se ensinnäkin mahdollistaa mahdollisten uhka- ja riskitilanteiden havainnoinnin aiemmin, mutta se myös antaa meistä ulospäin sellaisen kuvan että olemme tietoisia ympärillämme tapahtuvista asioista. Tämä jo itsessään voi riittää vakuuttamaan hyökkääjän siitä, että kannattaa mielummin valita joku toinen. 

Kohteen vaaniminen
Kohteen vaanimisessa on kaksi vaihetta, 1) kohteesta varmistuminen sekä 2) suunnitelman muodostaminen. Tässä hyökkäyksen vaiheessa tekijä pyrkii vielä varmistumaan, että onhan hän valinnut nimenomaan oikean, helpon ja kannattavan uhrin. Sen lisäksi hyökkääjää laatii suunnitelman kohteen lähestymisestä ja hyökkäyksen toteuttamisesta. Tässä vaiheessa voimme vielä kyetä vakuuttamaan hyökkääjän siitä, että me emme ole hänelle oikea valinta. Tämä tapahtuu esimerkiksi tekemällä toteuttamiskelpoisen suunnitelman muodostamisesta vaikeaa blokkaamalla lähestymissuunnat omalla järkevällä sijoittumisella sekä olemalla ylipäätään vaikeasti lähestyttävän oloisia. 

”Wolves don’t kill unlucky deer, they kill the weak ones”
– Wind River

Kohteen lähestyminen
Kaikki hyökkäykset tarvitsevat toteutuakseen kohteen lähestymisen. Toki hyökkäyksen toteutustapa määrittää sitä, että kuinka lähelle hyökkääjän on päästävä, mutta valtaosassa hyökkäyksistä hyökkääjän on päästävä ns. iholle. Lähestymisen hankaloittaminen hyökkääjälle on suurimmaksi osaksi kiinni ihan meidän arkipäiväisistä valinnoistamme. Kun olet julkisella paikalla niin pyri sijoittumaan siten, että sinun lähestymisesi huomaamatta olisi mahdollisimman vaikeaa. Istu ravintolassa selkä seinään päin, älä käytä julkisella paikalla kuulokkeita tai pidä huppua päässä, jolloin kuulet mitä takanasi tapahtuu. Äläkä hautaudu selaamaan kännykkää vaan havannoi mitä ympärilläsi tapahtuu.

Hyökkäyksen toteutus
Jos hyökkäys pääsee etenemään toteutukseen asti niin olemme epäonnistuneet aiempien vaiheiden kohdalla tai jostan syystä hyökkäys ei ollut estettävissä tai ennaltaehkäistävissä aiemmassa vaiheessa. Siksi meidän on oltava valmiita myös tarvittaessa torjumaan jo aloitettu hyökkäys. Pakeneminen on totta kai paras vaihtoehto, mutta jos se ei ole mahdollista niin silloin meidän on oltava valmiita tuottamaan hyökkääjälle niin paljon vahinkoa ja harmia, että hyökkäys saadaan torjuttua. 

Hyökkäyksen aikajana
Ajallisesti hyökkäys voi kaikkien näiden vaiheiden kanssa viedä vain muutamia sekunteja kohteen etsisimisestä hyökkäyksen toteutukseen. Tai se voi viedä vaikka vuosia kuten esimerkiksi isojen terrori-iskujen kohdalla olemme nähneet. Me emme kuitenkaan yksittäisenä ihmisenä ole välttämättä näkemässä koko hyökkäyksen elinkaarta eikä meillä välttämättä ole aikaa reagoida hyökkäyksen eri vaiheisiin juuri siinä hyökkäyksen hetkellä. Siksi on erittäin tärkeää, että jokapäiväisen arjen ratkaisuilla pyrimme minimoimaan todennäköisyytemme joutua hyökkäyksen uhriksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että minimoimme löydettävyytemme (kohteen etsintä), teemme itsestämme mahdollisimman epähaluttavan uhrin hyvällä tilannetietoisuudella ja ympäristön havainnoinnilla (kohteen valitseminen ja sen vaaniminen), pyrimme estämään hyökkääjän lähestymisen sijoittumisella, lukituksilla jne. (kohteen lähestyminen) sekä olemme tarvittaessa henkisesti ja fyysisesti valmiita torjumaan toteutumaan päässeen hyökkäyksen (hyökkäyksen toteutus).

Loppusanat
Turvallisuus on ennen kaikkea pieniä arkisia tekoja. Havainnoi aktiivisesti ympäristöäsi, tunnista potentiaaliset riskit ja uhkatekijät ajoissa, pyri välttämämään ja/tai purkamaan syntyneitä konfliktitilanteita ja ole niin henkisesti kuin fyysisestikin valmis puolustamaan itseäsi ja muita.

Hemmo Päiveröinen
Turvallisuuskoulutukset.fi